Kaunis marraskuun alku alkaa olla muisto ja harmaus tätä hetkeä. Mutta näin minä yhtenä päivänä aurinkoakin. Aivan yllättäen, ehdin jopa ottaa kuvan. Olen minä tuota sänkyä tässä auringon lisäksi muutenkin fiilistelyt. Harvinaisen hyvä pakopaikka, sanoisinko.
Otin nämä kuvat samalla reissulla kuin edellisenkin postauksen kuvat, mutta nämä eivät oikein istuneet mielestäni samaan kastiin, niin saivat oman postauksen. Syksy ja talvi ovat niin kauniita!
Tein jotain mitä en ole tehnyt ehkä koskaan ennen. Lähdin yksin kylmään marraskuiseen aamupäivään kameran kanssa. Kävelin ja otin kuvia. Olen aina vihannut marraskuuta, mutta ei se oikeastaan kovin pahalta näyttänyt auringon paistaessa. Olisin voinut olla kauemmin kuin tunnin ulkona, mutta olin pukeutunut liian vähäisesti säähän nähden. Toivotaan, että tulee vielä toinen tällainen päivä. Nämä harmaat ja sateiset kun eivät saa minua lähtemään ulos.