sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Weekend weekend weekend


Perjantai





Lauantai









Sunnuntai





Viikonloppu muutamin kuvin. Nämä ovat puhelimella otettuja, kun en jaksanut alkaa setvimään vielä järkkärin kuvia. Muutaman kuvan kyllä voisin Kippyltä ja Sämpylältä pyytää vielä, niin saisi vähän lisää. Mutta ei nyt, koska tämän päivän olotilan kiteyttää aika hyvin toi sunnuntain eka kuva... joten taidan ihan juuri painua takaisin peiton alle. Huomenna töihin, kauhistuttaa jo etukäteen.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Flowers on my pocket everyday





Söpöt kuoret puhelimeen maksoi neljä euroa sisältäen postit ebaysta. Meillä on nyt suunnitelmissa lähteä tänään ulos syömään ja huomenna sitten Helsinkiin häihin! Täytyy vielä tarkistaa, että löytyy ehjät sukkahousut, muuten alkaa olla jutut kasassa sitä varten. Jee ja huippua viikonloppua kaikille!

torstai 19. huhtikuuta 2012

iPhone höpötys osa 1: "Toihan on ihan lelu!"


Ajattelin, että nyt kun olen tosiaan itsekin itselleni tuollaisen iPhonin mennyt hankkimaan, niin voisin aina välillä vähän kirjoitella siitä omia ajatuksia tännekin. Ideana lähinnä se, että miten ihminen, joka ensin nauroi koko kapistukselle päätyy sellaisen hankkimaan ja miten jutun kanssa käy. Että tulenko koukuttumaan totaalisesti vai päädynkö siihen, että se on täysin turhake ja hankin takaisin tavallisen puhelimen. En tosiaankaan ole siis mikään vannoutunut applefani ja tämä onkin ihan ensimmäinen applekokeiluni. 

Lähinnä siis aina aika ajoin jakaa omia käyttäkokemuksia, ajatuksia ja mietteitä. Ehkä tämä on täyttä kuraa, eikä kiinnosta ketään, mutta kirjoittelen silti. Toivottavasti tulee vähän uusia näkökulmia tähän iPhonen hypeen, joka kaikkialla tuntuu vallitsevan. 

Tämä on siis osa 1 ja takana jopa 3 päivää puhelimen omistajana.



Taustastani puhelimen käyttäjänä sen verran voisin kertoa, että minulla on aiemmin ollut 3 tai 4 Nokian puhelinta. Uusi puhelin on tullut hankittua yleensä siinä vaiheessa, kun vanha on aikansa elänyt ja alkanut reistailemaan. Pari ensimmäistä puhelintani olivat ihan peruspuhelimia, mutta viimeisimmässä (yllä kuvassa) oli sitten jo vähän enemmän ominaisuuksia. Siinä oli mm sisään rakennettu mp3 soitin ja halutessa siihen sai netin, jota tosin oli maailman turhinta tihrustaa tolta näytöltä. Oli tossa kamerakin, jolla tosin ei tehnyt mitään.

Minähän siis tosiaan olen aiemmin käyttänyt puhelinta ihan vain soittamiseen ja tekstaamiseen, ja edellistä mp3:sena kun varsinainen mp3-soittimeni meni hajoamaan. Enkä puhelimeltani muuta ole tarvinnutkaan. Enkä tarvitse vieläkään. Senpä takia olen itsekin vielä lievästi hämilläni, että menin tosiaan hankkimaan puhelimen, jota käytetään varmaan ensisijaisesti enemmän muuhun kuin siihen puhumiseen ja viestittelyyn.


Juttuhan meni niin, että poikaystäväni vanha puhelin sanoi sopimuksen irti ja hän päätyi hankkimaan itselleen iPhonen. Minäkin pääsin tätä myötä puhelinta testailemaan ja naureskelin vaan, että "eihän toi nyt siis mikään puhelin ole, toihan on ihan lelu!". 

Kuitenkin puhelin yllätti mut myös iloisesti. Ensimmäinen kosketusnäyttö, jota osasin käyttää! En tiedä mikä siinä on, mutta suurin osa Nokian kosketusnäytöistä ei toimi mulla yhtään. Ne ei aina reagoi mun sormiini (joku sanoi, että kuiva iho voi vaikuttaa tähän?) tai sitten ne reagoi turhankin helposti ja usein onnistun saamaan niillä enemmän tuhoa aikaan kuin mitään muuta. Meidän perheessä äidillä ja sisaruksilla on tainnut olla kaikilla jo aika kauan Nokian kosketusnäyttöjä, mutta olen todennut itseni ihan toivottomaksi niiden kanssa. Viestien kirjoitus vie pienen ikuisuuden ja muutenkaan en oikein ole osannut niitä hallita. Tästä syystä olin päättänyt pysyä kaukana kosketusnäytöistä. Kunnes huomasin, että osaan käyttää iPhonea jopa hyvin kosketusnäytöstä huolimatta.

Kun sitten itse aloin tulla siihen pisteeseen vanhan puhelimen kanssa, että uutta kaipailtaisiin, niin testailin kaupoissa muutamia vaihtoehtoja, jotka kiinnosti, mutta kaikissa tuntui mättäävän joku. Mikään ei oikein tuntunut sellaselta, että "haluan tämän". Jotain erikoisempaa halusin kuitenkin kokeilla. Tiesin myös jo valmiiksi, että luultavasti päädyn puhelin + liittymä sopimukseen siitä johtuen, että ei vain sattunut olemaan nyt juuri kerralla maksaa sitä ylimääräistä muutamaa satasta puhelimesta. (Vaikka tämä onkin vähän aina sellainen juttu, että se arveluttaa...).

Netissä sitten katselin tosiaan näitä puhelin + liittymä paketteja ja huomasin, että tuo iPhonen 4s 16 gt tulisi muutaman kaksi vuotta kestävän tarjouksen myötä maksamaan mulle 15 euroa enemmän kuukaudessa, kuin mitä olin viimeset kuukaudet puhelinlaskua maksanut. (Mun puhelinlaskujen summa on vaihdellut elämäni aikana parista eurosta sataan euroon, mutta viimeisin joku tarjouspaketti makso mulle kuukaudessa sen 20 e.)  Päädyin siis tähän ratkaisuun, vaikka edelleen mua vähän hirvittää se parin vuoden sopimus. Mutta maksanpa minä muutenkin joka kuukausi sen puhelinlaskun, joten tuskin se tulee mikään sen isompi ongelma olemaan. Näin toivon.


Kukaan ihminenhän ei tarvitse tällaista puhelinta. En vielä itsekään tiedä mitä helvettiä tällä teen näin suoraan sanoen. Hieno tämä on, siitä ei pääse mihinkään ja tätä on kiva käyttää. Tässä on kivoja lisäominaisuuksia joilla leikkiä. Ja kamera on siis ihan huippu kun ottaa huomioon, että kyseessä on kuitenkin puhelin. 

Uskon, että tietyissä tilanteissa tulee käteväksi se, että tässä on netti. Toisaalta samalla se ahdistaa. Mua jotenkin ällöttää se, että ihmiset on niin kiinni netissä ja koska roikun tässä koneellakin päivittäin, niin en varsinaisesti tarvitse mitään nettiä puhelimeen. Toisaalta tylsempinä hetkinä se on varmaan kiva tai kun ei ole kotona, niin on kiva, kun puhelimesta voi tarkistaa juttuja itse sen sijaan, että soittelee jollekin, että "hei voitko katsoo netistä et...". 

Enkä oikein tiedä, onko puhelimesta järkeä maksaa näinkään paljon, ellei se sitten oikeasti kestä useampia vuosia ja maksa itse itseään takaisin. Senhän näkee vain testaamalla. Ja jos elämä menee muuten ok, niin mullahan on tässä nyt pari vuotta aikaa kokeilla, että miten käy. 

Muutama ajatus tästä vielä: Ensinnäkin mua on pelottanut kantaa mukanani näin kallista laitetta ja tuntuu melkein häväistykseltä tunkea tämä jonnekin housuntaskuun. Niin ja noi silikonikuoret muuteen vetää kaiken nukan ja pölyn itseensä sieltä taskusta... Lisäksi tänään aamulla kun menin töihin bussilla, en halunnut näpytellä puhelinta, kun mietin, että kohta en sitten muuta teekään. Samalla kuitenkin tuntuu siltä, että kun tämä on näin kallis, niin mun täytyy käyttää tätä paljon, ettei ole turha. Jos vain soittelen ja tekstailen, niin siihenhän riittäisi mikä vain muutaman kympin kapula.

Jännä siis nähdä miten tämän kanssa käy. Minähän en nimittäin koskaan ole erityisen innostunut tällaisista elektroniikkavempeleistä ollut. Tällä hetkellä oon sekä innostunut, että ahdistunut. Mutta jos ei muuta, niin ainakin mulla on nyt 1000 ilmasta tekstaria joka kuukausi, joten kavereiden on syytä varautua sellaseen järjettömään turhien viestien lähettelyyn mun osalta hahas :D

Mut hei, kiinnosteleeko tällanen ketään vai onks iPhonen jo niin nähty ja kuultu?


keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kyllä mä niinku hengissä oon


Hengissä ollaan, enemmän tai vähemmän. Aika, into ja energia eivät vaan meinaa riittää tällä hetkellä oikein mihinkään saati blogille. Aikaa vie muun muassa työt ja niiden jälkeen otetut päikkärit hahas. Mutta jos jätän ne väliin (kuten tänään) niin olo on enemmän tai vähemmän zombi koko päivän. Jännää eikö?

No oikeasti halusin vaan tulla sanomaan, että oon kunnostautunut twitterin kanssa, joten saa lisäillä!

Täältä löytyy:  https://twitter.com/#!/gatriga

Lisäksi opettelen käyttämään mun uutta puhelinta. Kukahan arvaa mistä kapineesta on kyse? Vinkkinä sen verran, että vielä hetki sitten nauroin, että "eihän toi ees oo mikään puhelin, toihan on ihan lelu". Nyt mulla on se lelu. Se on kiva.


Talvella napattu kuva nyt, koska TÄÄLLÄ SATOI TÄNÄÄN LUNTA!